Haitalliset vieraskasvit
Suomen luonnossa kasvaa ja elää monenlaisia lajeja. Osa näistä lajeista on vieraslajeja, eli sellaisia lajeja, jotka ovat levinneet alkuperäiseltä kasvualueeltaan ihmisen tahallisen tai tahattoman toiminnan avustuksella uusille alueille. Suurin osa vieraslajeista ei pysty lisääntymään tai muodostamaan vakiintunutta kantaa uudella alueella. Osa vieraslajeista on määritelty haitallisiksi, ja Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi on arvioitu noin 160 lajia. Haitallinen vieraslaji on sellainen vieraslaji, joka vaikuttaa negatiivisesti alkuperäiseen luontoon tai ihmisen terveyteen, turvallisuuteen tai talouteen. Haitalliset vieraslajit voivat mm. kilpailla alkuperäisen lajiston kanssa elintilasta, saalistaa niitä tai loisia. Usein lajeilta puuttuvat myös luontaiset viholliset kuten loiset, taudit ja saalistajat. Tämä johtaa siihen, että ne pääsevät lisääntymään helposti ja alkavat syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Vieraslajit ovatkin globaalissa mittakaavassa toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle maankäytön muutoksien jälkeen.
Tutustu yleisimpiin Lapin alueella tavattaviin haitallisiin vieraskasveihin ja alueen jätehuoltoon vieraskasvien osalta:
Komealupiini ja alaskanlupiini
Pidä Lappi Siistinä ry:n vieraskasvitoiminta
Pidä Lappi Siistinä ry tekee monenlaista toimintaa haitallisten vieraskasvien ympärillä. Järjestämme vieraskasvitalkoita yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa ympäri Lappia, ja suuntaamme talkootoimintaa erityisesti virkistysalueiden sekä luonnonsuojelualueiden läheisyyteen. Teemme lisäksi yhteistyötä eri toimijoiden kanssa liittyen haitallisiin vieraskasveihin. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi luennot, tapahtumat, webinaarit ja seminaarit. Tarjoamme neuvontaa vieraskasvilajeista ja tuotamme infomateriaalia lajeista verkkosivuillamme sekä niin tietolehtisten muodossa kuin sosiaalisen median kanavissamme.
Pidä Lappi Siistinä ry:llä on hanketoimintaa liittyen haitallisiin vieraskasveihin. Meillä on omia vieraskasvihankkeita sekä olemme mukana muiden toimijoiden hankkeissa. Omia hankkeitamme ovat Rajalta rajalle -niitto 2026, jota rahoitetaan osin vuonna 2025 voittamastamme WWF Suomen Panda -palkinnolla sekä vuonna 2024 loppunut Länsi-Lapin ja Rovaniemen haitallisten vieraskasvien torjunta -hanke 2022-2024. Vuosien 2025-2028 aikana olemme mukana Interreg Aurora rahoitteisessa BB Alien – Beyond Borders: Joint Efforts to Combat Invasive Alien Species -hankkeessa.
Lainsäädäntö ja toimia vaikuttaa haitallisiin vieraslajeihin
Suomessa vieraslajeille on säädetty lakeja ja säädöksiä. Suomessa on voimassa kansallinen vieraslajilaki- ja asetukset sekä kansallinen vieraslajiluettelo. Näiden lisäksi Suomen alueella toimii myös EU:n vieraslajiasetus sekä EU:n vieraslajiluettelo. Suomessa ELY-keskukset valvovat vieraslajilain noudattamista, ja voivat tarvittaessa määrätä toimenpiteistä haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi. Lakiin vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta voit tutustua tästä.
Kansalaiset voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan haitallisten vieraslajien leviämiseen. Mikäli omalla pihalla kasvaa haitalliseksi määriteltyä lajia, tulisi huolehtia kohtuullisilla toimenpiteillä sen hävittämisestä tai leviämisen rajoittamisesta. Mikäli haitalliseksi määriteltyä vieraskasvilajia haluaa torjua ja se ei ole omalla maalla, tulee kitkemiseen kysyä maanomistajan lupa. Torjumista voi tehdä yksin tai yhdessä, yleensä porukalla tekeminen on mukavampaa!
Toinen tapa vaikuttaa on havaintoilmoitusten tekeminen. Mikäli havaitset jossain haitalliseksi määritellyn vieraslajin, kannattaa siitä ilmoittaa esimerkiksi vieraslajit.fi -sivustolle. Muita ilmoituskanavia ovat mm. laji.fi -sivusto sekä iNaturalist -sovellus. Havaintoilmoitukset auttavat vieraslajien kanssa työskenteleviä toimijoita tutkimaan mm. lajien levinneisyyttä, missä niitä kasvaa sekä havainnot auttavat suunnittelemaan käytännön torjuntatoimia ja niiden kohdistamista oikeille alueille.