Haitalliset vieraslajikasvit
Suomen luonnossa kasvaa ja elää monenlaisia lajeja. Osa näistä lajeista on vieraslajeja, eli sellaisia lajeja, jotka ovat levinneet alkuperäiseltä kasvualueeltaan ihmisen tahallisen tai tahattoman toiminnan avustuksella uusille alueille. Suurin osa vieraslajeista ei pysty lisääntymään tai muodostamaan vakiintunutta kantaa uudella alueella. Osa vieraslajeista on säädetty haitallisiksi. Haitallinen vieraslaji on sellainen, joka vaikuttaa negatiivisesti alkuperäiseen luontoon tai ihmisen terveyteen, turvallisuuteen tai talouteen. Haitalliset vieraslajit voivat mm. kilpailla alkuperäisen lajiston kanssa elintilasta, saalistaa niitä tai loisia. Usein lajeilta puuttuvat myös luontaiset viholliset kuten loiset, taudit ja saalistajat. Tämä johtaa siihen, että ne pääsevät lisääntymään helposti ja alkavat syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Vieraslajit ovatkin globaalissa mittakaavassa toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle maankäytön muutoksien jälkeen.
Tutustu yleisimpiin Lapin alueella tavattaviin haitallisiin vieraslajikasveihin ja alueen jätehuoltoon vieraskasvien osalta:
Komealupiini ja alaskanlupiini
Pidä Lappi Siistinä ry:n vieraskasvitoiminta
Pidä Lappi Siistinä ry tekee monenlaista toimintaa haitallisten vieraslajikasvien ympärillä. Järjestämme vieraslajikasvitalkoita yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa ympäri Lappia, ja suuntaamme talkootoimintaa erityisesti virkistysalueiden sekä luonnonsuojelualueiden läheisyyteen. Teemme lisäksi yhteistyötä eri toimijoiden kanssa liittyen haitallisiin vieraskasveihin. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi luennot, tapahtumat, webinaarit ja seminaarit. Tarjoamme myös vieraskasvineuvontaa ja tuotamme infomateriaalia verkkosivuillemme, sosiaalisen median kanaviimme sekä jaettavilla tietolehtisillä.
Pidä Lappi Siistinä ry:llä on hanketoimintaa liittyen haitallisiin vieraskasveihin. Meillä on omia vieraskasvihankkeita sekä olemme mukana muiden toimijoiden hankkeissa. Omia hankkeitamme ovat Rajalta rajalle -niitto 2026, jota rahoitetaan osin vuonna 2025 voittamastamme WWF Suomen Panda -palkinnosta sekä vuonna 2024 loppunut Länsi-Lapin ja Rovaniemen haitallisten vieraskasvien torjunta -hanke 2022-2024. Vuosien 2025-2028 aikana olemme mukana Interreg Aurora rahoitteisessa BB Alien – Beyond Borders: Joint Efforts to Combat Invasive Alien Species -hankkeessa.
Lainsäädäntö ja vaikuttamisen tapoja
Vieraslajeja säätelevät lait
Suomessa vieraslajeille on säädetty lakeja ja säädöksiä niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Suomessa on voimassa kansallinen vieraslajilaki- ja asetukset sekä kansallinen vieraslajiluettelo, ja Lupa- ja valvontavirasto valvoo lain noudattamista. EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon lukeutuvia haitallisia vieraslajeja koskevat lakisääteiset velvoitteet, ja niitä ei saa:
– päästää ympäristöön
– tuoda maahan
– pitää hallussa
– kasvattaa
– kuljettaa
– välittää
– saattaa markkinoille
– myydä tai muuten luovuttaa
On hyvä myös tietää, että kaikkia vieraslajeja koskee ympäristöön päästämisen kielto.
Hyviä linkkejä tiedon ääreen:
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
EU:n vieraslajiluettelo
Kansallinen vieraslajiluettelo
Miten minä voin vaikuttaa?
Kansalaiset voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan haitallisten vieraslajien leviämiseen. Mikäli omalla pihalla kasvaa haitalliseksi säädettyä lajia, tulisi huolehtia kohtuullisilla toimenpiteillä sen hävittämisestä tai leviämisen rajoittamisesta. Mikäli haitalliseksi määriteltyä vieraslajikasvia haluaa torjua ja se ei ole omalla maalla, tulee kitkemiseen kysyä maanomistajan lupa. Torjumista voi tehdä yksin tai yhdessä, yleensä porukalla tekeminen on mukavampaa!
Toinen tapa vaikuttaa on ilmoittaa havainnosta. Mikäli havaitset jossain haitalliseksi määritellyn vieraslajin, ilmoita siitä esimerkiksi vieraslajit.fi -sivustolle. Muita ilmoituskanavia ovat mm. laji.fi -sivusto sekä iNaturalist -sovellus, jonka voi ladata maksutta sovelluskaupasta omaan puhelimeen. Havaintoilmoitukset auttavat vieraslajien kanssa työskenteleviä toimijoita tutkimaan mm. lajien levinneisyyttä ja kasvupaikkoja. Havainnot auttavat myös suunnittelemaan käytännön torjuntatoimia ja niiden kohdistamista oikeille alueille.