Jättiputkiryhmä
Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä), ovat haitallisiksi määriteltyjä monivuotisia sarjakukkaiskasveja, jotka leviävät siemenestä. Lähtöisin jättiputket ovat Kaukasiasta sekä Lounais-Aasiasta. Suomeen kaukasian-, persian- ja armenianjättiputket on tuotu koristekasveiksi 1800-luvulla. Suomessa yleisin laji on kaukasianjättiputki ja seuraavaksi yleisin on persianjättiputki. Havaintoja on myös armenianjättiputkesta, mutta niitä ei ole varmistettu. Suomessa jättiputket kasvavat mm. tienpientareilla, ranta-, metsä-, ja peltoalueilla, rantalehdoissa sekä haja-asutusalueilla.
Tunnistus
Jättiputket kasvavat noin 2-5- metriä korkeiksi. Niiden lehdet ovat suuret, liuskoittuneet ja sahalaitaiset. Jättiputkien varsissa on yleensä punaisia/punertavia pilkkuja ja/tai viiruja sekä kasvien varret ovat karvaisia. Varsi voi olla jopa 10 cm läpimitaltaan. Jättiputkien kukinnot ovat monihaaraisia sekä lautasmaisia/kuperia, ja kukintojen väri vaihtelee valkoisen ja hennon vaaleanpunaisen sävyissä. Lajit kukkivat kesä-elokuussa. Jättiputkien tarkempi lajintunnistus voi olla haastavaa, joten jättiputket kannattaa tunnistaa ryhmänä, mikäli ei ole täysin varma mikä kolmesta Suomessa kasvavasta jättiputkilajista on kyseessä.
Haitat
Jättiputket voivat muodostaa tiheitä sekä laajoja ”jättiputkimetsiä”, jolloin ne tukahduttavat alleen muun kasvuston ja heikentävät täten luonnon monimuotoisuutta. Ne yksipuolistavat maisemaa ja kulttuurimaisemissa niitä voidaan pitää maisemallisena haittana. Laajat jättiputkiesiintymät voivat myös haitata virkistyskäyttöä niin maalla kuin vesistöjen äärellä. Niistä on ihmisille terveydellistä haittaa, sillä jättiputkien kasvinesteen reagoidessa iholla auringonvalon kanssa, voi iholle syntyä hitaasti paranevia ja kivuliaita palovammojen kaltaisia vammoja. Pelkkä jättiputkien lähellä oleminen voi aiheuttaa joillekin allergisia oireita ja/tai hengenahdistusta. Ne voivat myös alentaa kiinteistön tai maan arvoa.
Torjunta
Jättiputkien pienet siementaimet on helppo torjua käsin kitkemällä. Isommat kasvit kannattaa torjua siten, että kasvin päälle laittaa jätesäkin ja katkaisee varren, jonka jälkeen kaivaa juurakon maasta. Pääjuuri kannattaa kaivaa 10-20 cm syvyydestä, ja juurakon tuhoutumisen varmistamiseksi voi esimerkiksi silpoa juurakkoa lapiolla. Jättiputkikasvustoja voidaan myös peittää, jolloin kasvusto leikataan matalaksi ja peitetään esimerkiksi paksulla muovilla useamman vuoden ajaksi. Kasvustoa voidaan niittää, ja niittämistä tulee tehdä useamman kerran kasvukauden aikana, usean vuoden ajan. Jättiputkien kukintoja voidaan myös leikata ennen siementen kypsymistä, tällä estetään uusien siementen syntyminen, joiden avulla kasvi leviää.
Muista hävittää jäte oikein – se on torjunnan kulmakivi! Vieraskasvijätteen lajitteluohjeistukset voivat vaihdella alueittain ja tarkempaa tietoa saat alueesi jätehuoltoyhtiöltä. ÄLÄ koskaan laita mitään vieraskasvijätettä puutarhajätteeseen!
HUOM! Muista aina jättiputkia torjuttaessa ihon peittävä suojavarustus ja suojalasit! Vaatteet kannattaa laittaa torjunnan päätteeksi pesukoneeseen, jotta niihin mahdollisesti roiskunut kasvineste lähtee pesussa pois. Torjunta kannattaa tehdä pilvisellä säällä.
