Jättipalsami
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on haitalliseksi vieraslajiksi määritelty yksivuotinen, siemenestä leviävä mehevävartinen ruohokasvi. Suomeen jättipalsami on tuotu 1800-luvulla koristekasviksi Aasiasta, Himalajan vuoristoalueilta. Suomessa jättipalsamia kasvaa esimerkiksi rantakosteikoilla, tunkioilla, ojissa ja peltojen laidoilla.
Tunnistus
Jättipalsamin lehdet ovat suikeat ja sahalaitaiset. Jättipalsami kasvaa keskimäärin 1-1,5 metriä korkeaksi, mutta voi kasvaa jopa kolmimetriseksi sopivalla kasvupaikalla. Kasvin kukinto on terttumainen ja kukkien väritys on yleensä vaaleanpunainen, mutta niitä voi esiintyä myös tummanpunaisen ja valkoisen sävyissä. Jättipalsami kukkii kesäkuusta jopa pakkasten tuloon saakka, ja pienetkin yksilöt voivat kukkia. Kukkimisen jälkeen muodostuvat litumaiset hedelmät, jotka kypsinä paukahtavat herkästi auki. Tästä syystä kasvia kutsutaan kansankielisesti nimellä paukkupalsami.
Haitat
Jättipalsamilla on ympäristölleen monenlaisia haittoja. Kasvin juuristo on hento, mistä syystä se altistaa maaperää eroosiolle, koska sen kyky sitoa maaperää on heikko. Esimerkiksi joenvarsikosteikoissa, joissa jättipalsamia kasvaa, maa-aines pääsee herkästi valumaan vesistöön, mikä voi aiheuttaa ongelmia kalojen kutusorakoille. Kasvi muodostaa laajoja ja tiheitä kasvustoja syrjäyttäen muuta kasvustoa tieltään, mikä taas aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Suurien ja houkuttelevien kukkiensa ansiosta jättipalsami kilpailee pölyttäjistä oman lajistomme kanssa. Jättipalsamin on myös huomattu vaikuttavan kasvupaikallaan negatiivisesti selkärangattomiin niin maan alla kuin maan päällä niitä vähentäen.
Torjunta
Jättipalsamia voi torjua helposti käsin kitkemällä. Kitkeminen sopii erityisesti pieniin esiintymiin. Kasvi lähtee helposti maasta nykäisemällä hennon juuristonsa takia. Laajoja esiintymiä voi niittää 2-3 kertaa kasvukauden aikana, kunhan muistaa niittää kasvin alimman nivelen alapuolelta. Niittojäte kannattaa kerätä kasaan ja varret talloa, jotta kasvi ei lähde versomaan nivelväleistä uudelleen. Hyvin laajoille esiintymille voi käyttää apuna esimerkiksi lampaita, jotka laiduntaessaan torjuvat jättipalsamia syömällä sitä. Muitakin laiduntavia eläimiä voidaan käyttää apuna torjuntaan. Mikäli kasviin on ehtinyt jo muodostua siemeniä, tulee torjunnassa olla hyvin tarkka, sillä siemenkodan revetessä siemenet voivat lentää jopa seitsemän metrin päähän.
Muista hävittää jäte oikein – se on torjunnan kulmakivi! Vieraskasvijätteen lajitteluohjeistukset voivat vaihdella alueittain ja tarkempaa tietoa saat alueesi jätehuoltoyhtiöltä. ÄLÄ koskaan laita mitään vieraskasvijätettä puutarhajätteeseen!
