)
”Tapahtuma oli nimensä veroinen eli huisin siisti” – Seminaarista potkua muutokseen
Saariselällä 15.–16.2. järjestettyyn Siisteintä ikinä! -seminaariin osallistui lähes sata eri alojen ammattilaista pohtimaan kiertotalouden edistämistä ja lähiluonnon arvostamista Lapissa. Tästä pääset vielä tiivistelmän muodossa palaamaan tunnelmiin.
”Omassa ajatuksessa liikahti monikin asia ja myös toivo siihen, että asioihin saadaan muutosta kun vaan päätetään niin.”
– Osallistujapalaute
Torstaina Tunturihotellin auditorio täyttyi puheenvuoroista ajankohtaisista kiertotalous- ja ilmastoaiheista. Tapahtuman avasi ympäristöministeriön erityisasiantuntija, ilmastopaneelin pääsihteeri Heta-Elena Heiskanen inspiroivalla puheellaan lappilaisten käytännönläheisestä ja ratkaisukeskeisestä suhtautumisesta epävarmuuksien äärellä. ”Ei se ole mikhän” -asenne olisi hyvä ottaa käyttöön myös kokeiltaessa uusia yhteistyön tai tekemisen muotoja, sen sijaan että käytetään energiaa muutosvastarintaan. Erilaisia hankerahoitusmalleja ja -kanavia on myös tarjolla ympäristö- ja yhteisöhankkeisiin nyt ehkä enemmän kuin koskaan, ja neuvoja hakemiseen saa kun pyytää. Kuten Tornionjokilaaksossa sanottaisiin: solekko tehä! Tai kuten eräs osallistuja kirjoitti palautteessaan: ”Lapissa on tekemisen meininki ja uskallusta kokeilla uusiakin asioita.”.
Kierrätyksestä ja Lapin luonnonvarojen arvosta
Kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden suhteesta luonnonvaroihin puhui sähkö- ja elektroniikka-alan tuottajayhteisö SERTY ry:n toiminnanjohtaja Arto Puumalainen ja lappilaisen näkökulman green dealin oikeudenmukaiseen toteutumiseen maassamme toi Lapin liiton kestävyysasiantuntija Hanna-Leena Pesonen. Molemmat totesivat, ettei pelkällä hiiliviisaudella, kierrätyksellä tai tekniikan kehityksellä saada tasapainotettua luonnonvarojen tarvetta ja riittävyyttä, mutta että resurssiviisas ajattelu tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa, valmistuksessa, kulutuksessa ja jätteen käsittelyssä on hyvä alku. Kiertotalouden ymmärtäminen ja hyödyntäminen on myös olennainen osa luonnonvarojen ja luonnon arvostamista. Joskus EU:n raaka-ainepankiksikin kutsutussa Lapissa on jo nyt tultu valitettavasti siihen pisteeseen, että myymme luontoamme, kuten puuta, vesiä, maa-alaa ja kaivannaisia, liian halvalla ympäristövaikutuksiin ja aluetalouteen nähden. Pakkaustuottajayhteisö Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka täydensi kierrätysaihetta pakkauksien materiaalikierron näkökulmasta ja esitti todella tärkeän kysymyksen kuulijoille: missä vaiheessa materiaalin voidaan katsoa kiertäneen onnistuneesti? Onko se siinä vaiheessa, kun muovipakkaus on kierrätetty asianmukaisesti ja siitä on tehty uusi muovipakkaus? Ei, vaan siinä vaiheessa kun kuluttaja ostaa sen kierrätysmuovista valmistetun pakkauksen, eikä sitä mahdollisesti halvempaa, mikä ei ole kierrätetty. Eli jätteiden kierrätyksen lisäksi meidän tulee myös suosia vastuullisesti tuotettuja ja kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita.
Luovista aloista, tapahtumista ja vaikuttavuudesta
Seminaarivieraat kuulivat avauspäivänä myös luovien alojen potentiaalista ja käytännön esimerkkejä tapahtumien merkityksestä yhteisöllisyyttä korostavassa vihreässä siirtymässä. Uudenmaan liiton Jaana Eskola ja Jazzliiton Petra Piiroinen piirsivät esityksissään hienosti isoa kuvaa siitä, miten luovat alat ja tapahtumat itse asiassa vaikuttavat käyttäytymiseemme ja normeihin paljon enemmän kuin arvaammekaan. ”Varsinkin tapahtumajärjestäjien kestävyys ja innovatiivisuus olivat mielenkiintoisia”, kiteytti eräs kiertotalouden ammattilainen palautteessaan, ja tätä herkkua tarjosikin torstaina moni puhuja. Hiiliviisaan urheilutapahtuman järjestämisestä ja hyödyistä kertoivat Porvoon Jukolan viestiä toteuttaneet urheilun vastuullisuusasiantuntija Jaana Helminen ja Posintra Oy:n aluekehitysasiantuntija Topi Haapanen. Rukan Solstice Festivalin taiteellinen johtaja Joni Stanley esitteli seminaarissa puolestaan huikean määrän näkemyksellisiä ja kestäviä ratkaisuja, millä pienestä tapahtumasta on rakennettu kävijöidensä ja tekijöidensä rakastama brändi. Pidä Lappi Siistinä ry:n toiminnanjohtaja Erika Virtanen puolestaan esitti osallistujille ratkaisujen sijaan käytännön haasteen: mitä tehdä yhdistyksen isolle Jätkä-lajittelukärrylle? Kärryä on käytetty monenlaisissa tapahtumissa jätelajitteluun, mutta sen liikuttelussa ja tyhjennyksessä tarvittava kalusto on sen verran järeää, että sitä ei monelta löydy. Voisiko kärrylle keksiä uutta käyttöä tai uudenlaisen yhteiskäyttöratkaisun? Ideoita otetaan edelleen vastaan!
Suurtapahtuma Flow Festivalin materiaalijalanjälkeä esitteli monen eniten odottama puhuja, tutkijatohtori ja d-Mat Oy:n toimitusjohtaja Michael Lettenmeier. Lettenmeier olikin ajankohtainen vieras, sillä hän oli juuri ottanut julkisuudessa kantaa Lapin lentomatkailun riipaisevan suureen ilmastovaikutukseen. Lettenmeierin ajattomuus ja ajankohtaisuus tuli esiin myös paneelikeskustelua moderoineen Rinki Oy:n Pertti Tammivuoren alustuksessa. Tammivuori veti yllätysässän hihastaan ja 30-vuotissynttäreitään viettävän teoksen laukustaan. Koirankorville luettu kappale Lettenmeierin Roskapuhetta-teoksesta kirvoitti raikuvat aplodit ja monelle muistoja mieleen. Tammivuori muistutti, että tämän jäteneuvonnan perusteoksen kantavat ajatukset eivät vanhene, vaan jalostuvat kunkin ajan tarpeisiin. Itse paneelikeskusteluun osallistuivat kaikki päivän puhujat sekä jätehuoltoyhtymän näkökulmasta asioita esiin tuonut Kiertokaari Oy:n kestävyysasiantuntija Antero Kiljunen. Kiljunen esitti paneelikeskustelussa upean kunnianhimoisen tavoitteen: kierrätysasteessa pitää tavoitteena olla 100 %! Keskustelun muut ajatukset on koottu tämän jutun loppuun.
Vastapainoksi vapautunutta viihdettä
Asiaohjelman jälkeen heittäydyttiin illallistunnelmiin pohjoisista raaka-aineista loihditun aterian ääreen ravintola Lutossa. Osallistujapalautteessa toivottiin enemmänkin aikaa verkostoitumiselle ja vapaalle keskustelulle, ja tämä tullaan ehdottomasti huomioimaan ensi vuoden seminaarissa. Illallisen jälkeen seminaariväki pääsi nauttimaan r’n’b:n tuoreimmista hedelmistä nousevan rovaniemeläisen r’n’b -tähden Rosa Costen tahtiin. Rosa ja DJ-Mila saivat kehuja osallistujien palautteessa ja myös esiintyjien lappilaisuus oli palautteen antajille tärkeää. Puhujien ja iltaesiintyjän lisäksi kiitosta sai hurjat määrät tapahtuman lämminhenkinen juontaja, ihmisoikeuskouluttaja Dakota Robin, josta vielä tämän jutun lopussa lisää. Osa porukasta jaksoi vielä keikan jälkeen karaoketansseihin Panimolle, mikä täyttyikin puoliksi kansainvälisistä matkailijoista ja puoliksi iloisista semmaihmisistä. Kaikilta taisi sujua humpat ja hoilaukset yhtä hienosti tai ainakin estottomasti!
Yhteisöistä muutosvoimaa
Perjantaiaamun asiaohjelma alkoi jo kello 9, ja yleinen mieliala oli aamiaispöydissä varovaisen epävarma: tuleekohan sinne ketään? Tulihan sinne, onneksi, sillä aamun avannut yhteisövaikuttaja Pauliina Seppälä pisti heti esityksessään osallistujille makusteluun uuden käsitteen, nimeltään kollektiivinen luovuus. Eräs osallistuja antoi palautteessaan synninpäästön aikaiselle aamulle: ”Olin todella kyyninen ohjelmaan etukäteen, mutta se oli paras ikinä! Best ever!!! // Uskomattomalta tuntuu vieläkin, että aiheet koskettivat itseä ja edustamaani toimialaa. Hyvän ohjelman puolesta puhuu perjantaiaamun yleisöennätys – usko pois: olen kolunnut lähes kaikki ympäristöseminaarit tähän mennessä.”.
Kollektiivista luovuutta käsiteltiinkin sitten eri näkökulmista miltei kaikissa perjantain esityksissä. Eniten inspiraatiota ja sykähdyksiä omaan ajatteluun aiheuttivat osallistujapalautteen mukaan yhteisövaikuttaja Jaakko Blombergin rajojarikkovat, liikuttavat ja hulluuttaan hymyilyttävätkin esimerkit yhteisön voimasta (googleta vaikka Siivouspäivä, Illallinen taivaan alla, Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin? – tai ihan vaan Yhteismaa ry. tai Helsinki Urban Art). Yhteisön muutosvoimaa hankerahoittajan näkökulmasta käsitteli Lapin ely-keskuksen ilmastoasiantuntija Juuso Puurula, joka painotti myös yhteisöjen ja asukkaiden kuulemista luotaessa tulevaa ilmastostrategiaa Lapille. Mikään ei muutu, elleivät asukkaat ole päätöksenteossa mukana, ja mikään ei muutu paremmaksi, ellei kaikkien erilaista osaamista ja kokemusta arvosteta tiedon tukena. Mutta miten ihmiset saataisiin mukaan yhteisiin kiertotalous-, ilmasto- tai luontotalkoisiin? Siihen antoi yhden esimerkin Ylen Miljoona roskapussia -kampanjan tuottanut Pia Louhivuori. Moni voisi ajatella, että helppoahan se on, kun on valtakunnallinen mediatalo ja sen rahat ja julkkikset takana – mutta loppujen lopuksi kunnat ja järjestöt tekivät roskatapahtumista juuri omanlaisiaan ja viestivät omille yhteisöilleen ja siksi tapahtumat onnistuivat. Ja siksi kampanja järjestetään tänä vuonna uudelleen! ”Tunne kohderyhmäsi” -sanapari nousi miltei kaikissa päivän esityksissä pinnalle.
Talkoot vaaralla ja vaarassa!
Lappilaisesta näkökulmasta luontoa, taide-elämyksiä ja yhteisön rakentavaa voimaa tarkasteli Karolina Ajanki, joka oli tuottamassa Ylitornion Aavasaksan vaaralla Aawastock-festivaalia ja sen puitteissa kestävämpien tapahtumien käsikirjaa. Aavasaksalla tuotantoratkaisuja mietittiin ja toteutettiin paljon talkoohengellä. Kyläläisten osaaminen ja resurssit valjastettiin upeasti käyttöön ja kaikki tunsivat olevansa osallisia hienon elämyksen tuottamiseen. Samalla sekä paikallisten että muualta tulleiden kävijöiden luontosuhdetta vahvistettiin ympäristötaiteella sekä ottamalla herkkä luonto kaikin tavoin huomioon festarilla.
Luontosuhteen, vapaaehtoistyön, kasvavan matkailijamäärän ja vähenevien resurssien teemoilla jatkettiin myös aamupäivän viimeinen esitys. Muun muassa kansallispuistojamme ja muita retkeilypalveluita ylläpitävän Metsähallituksen Luontopalveluiden virkistyskäytön asiantuntija Alexander Kopf pudotti pienen pommin ennen seminaarin päättänyttä paneelikeskustelua: Metsähallituksen Luontopalveluiden sopeuttamistoimien johdosta Pidä Lappi Siistinä ry:n talkooleirit Lapin kansallispuistoissa laitetaan tauolle. Tämä tarkoittaa sitä, että monivuotinen perinne katkeaa, ja pääsemme testaamaan uudenlaisia yhteistyön malleja ja uusia kumppanuuksia saman tien.
Koska seminaarissa jo rupesi niin monella raksuttamaan aivoissa ihan uusilla kierroksilla, niin emme jääneet talkoo-ongelman kanssa yksin. Tätä kirjoittaessa käymme jo täyttä häkää keskusteluja a) Inarin kunnan ja paikallisten matkailuyrittäjien kanssa talkooviikosta Inarissa ja b) Pelkosenniemen kunnan sekä Pyhätunturin tapahtumatoimijoiden kanssa toisesta talkooviikosta. Todella suuret kiitokset teille jo tässä vaiheessa! Lisäksi talkoo- ja tapahtumatoimintaa järjestetään keväällä ja syksyllä muun muassa Rovaniemellä, Simossa, Ranualla, Torniossa ja Kemissä.
Kemiin 2025!
Kemi tulee myös olemaan seminaarin pitopaikka ensi vuonna, ja tulemme yhteistyössä kaupungin ja paikallisten kumppaneiden kanssa varmistamaan, että kaikki palautteissa olevat kehityskohteet käännetään onnistumisiksi. Eli enemmän paikallista osaamista mukaan, verkostoitumisaikaa ja -tilaisuuksia enemmän, väljempi ohjelman aikataulu, laadukkaammat ja elämyksellisemmät tilat, parempi tekniikka, majoitus ja ruokailut, enemmän lappilaisia toimijoita osallistujiin, ilmastoystävällisempi tuotanto (mm. maata pitkin matkustaminen), jätteen vähentäminen ja JÄTELAJITTELUN JÄRJESTÄMINEN. Tulemme säilyttämään sen, mitä palautteissa eniten arvostettiin, eli asiantunteva ja yllättävän hyvä ohjelma, huippuesiintyjät, eri toimialojen törmäyttäminen, ykkösparas juontaja, järjestäjät mukana ja helposti lähestyttäviä koko tapahtuman ajan ja Raisa W. kertoo edelleen huonoja vitsejä.
Kiitämme kaikkia paitsi osallistumisesta, myös palautteesta!
Asteikolla yhdestä viiteen (1=heikko, 5=erinomainen) saimme palautekyselyymme vastanneilta 17 henkilöltä seuraavat arvosanat:
– Seminaarin asiaohjelma (puhujat, sisältö, toteutus) = 4,4
– Verkostoitumismahdollisuudet (osallistujat, aktiviteetit, vuorovaikutus) = 3,9
– Viestintä (ennakkotiedot, muutokset paikan päällä, saavutettavuus) = 4,1
– Käytännön järjestelyt (tilat ja tekniikka, avun saaminen ongelmatilanteissa, esteettömyys, ruokailut, kuljetukset, majoittuminen ym.) = 3,8
Tässä vielä luvattu Dakota Robin -hehkutus, jos joku tarvitsee omaan tilaisuuteensa puhujaa, juontajaa tai työyhteisöön kouluttajaa:
”Juontaja Dakota oli aivan loistava, hän olisi vaikka voinut pitää jonkun yhden oman seminaariesityksenkin.”
”Dakota oli tosi hyvä välispiikkien kanssa että siitäkin syntyy jo omat jutut.”
”Juontaja Robin aivan huippu tyyppi!”
”Tämän vuoden ohjelma oli todella hyvä – mielenkiintoisia teemoja, mutta ennen kaikkea hyviä puhujia ja esiintyjiä. Myös juontajavalinta oli onnistunut.”
Dakota Robinista lisää kotisivuilla tästä linkistä.
Ideat ja kysymykset mietintämyssyihin ympäri Lappia
Katso seminaarikeskustelujen koonti sivuiltamme tästä linkistä.
”Eri alojen ja tasojen tekijöiden kohtaamisesta syntyi ahaa-elämyksiä ja parempi näkemys siitä, miten tiiviisti eri osaset kiertotalouden systeemissä ovat toisiinsa kytkeytyneitä ja miten monenlaisia rooleja ja osaamista tähän kaikkeen liittyy.”
– Osallistujapalaute