)
Seminaarissa haasteltua
Tästä artikkelista löydät Saariselän seminaarin paneelikeskusteluissa 15.–16.2. tulleet ideat ja kysymykset mietintämyssyihin ympäri Lappia. Lähetkö tekemään meiän kanssa tästä ja ens vuodesta siisteintä ikinä?
Tavoitteeksi kaikille: tapahtumissa, matkailukohteissa, kouluissa ja työpaikoilla ruokahävikki 0 % ja jätelajittelu 100 % – näin saavutetaan ehkä ruokahävikki 15 % ja kierrätys 85 %. Olemme kaikki omien ammattiemme ja viiteryhmiemme lisäksi kuluttajia, joten ollaan esimerkkinä myös arjessa.
Kun edellistä kohtaa toteuttaa omassa toiminnassa, niin viestinnässä tavoitteeksi kaikille: tutustu paremmin omaan kohderyhmään ja mieti missä suhteessa tarjoat tietoa ja tunnetta – molempia tarvitaan, jotta saadaan aikaan toimintaa, ja jotta ihminen vie viestiä eteenpäin omille verkostoilleen. Olemme kaikki kuluttajien lisäksi vaikuttajia, joten ei aliarvioida omia arjen verkostoja!
”Done is better than perfect” -asenteella rohkeasti kokeilemaan. Ei voida piiloutua menetetyn sukupolven myytin taakse ja luottaa, että tulevat nuoret korjaavat kaiken. Nykyaikuiset tekevät päätökset nyt sekä perheissä että yhteiskunnassa ja päätösten pitää olla parempia. Muutoksen täytyy myös tapahtua nopeammin kuin yhden sukupolven viiveellä. Myös arjen tekoja pitää alkaa vain tekemään nyt, eikä odottaa tulevaisuuden innovaatioita. Toiminta ruokkii luovuutta ja vain kokeilemalla opitaan uutta.
Miten uudistetaan Lapin matkamuistokauppa? Miten saadaan krääsän sijaan matkailijoille mukaan käsityötä ja käyttöesineitä?
Miten saadaan mökkiläisten potentiaali käyttöön paikallisesti? Jos kotonaan kuluttavat kestävästi ja kierrättävät, niin miksi eivät tee niin tai vaadi sitä Lapissa?
Miten saadaan työnantajat ja julkiset hankkijat suosimaan käytettyjä/kierrätettyjä kalusteita ja tuotteita? Miltä eri aloilta voisi tulla meidän käyttöömme sopivia tuotteita, jotka ovat heille tarpeettomia tai ylimääräisiä?
Miten valjastetaan tunnetuin krääsän jakelija eli joulupukki toimimaan päinvastoin, eli hillitsemään kulutusta ja suosimaan kierrätettyä/käytettyä? Tekeekö joulupukki toisen kierroksen kesällä, missä hän kerää lahjoja luovutettavaksi eteenpäin seuraavana jouluna? Vai kerääkö pukki jätteet uusiokäyttöön? Miten joulupukki voisi edistää aineettomia lahjoja?
Voiko tavaroiden valmistajille määrätä materiaalihaittaveron tai voiko kierrätystuotteiden alvia alentaa? Voiko kunta/kaupunki kieltää matkailukohteissaan tiettyjen tuotteiden myynnin tai velvoittaa ravintoloita tai kauppoja ilmoittamaan tuotteiden/materiaalien alkuperää? Voiko tapahtumalupiin asettaa ehtoja jätemääristä/-lajittelusta?
Miten saadaan mökkiläiset, retkeilijät ja matkailijat osallistumaan roska-, vieraslaji-, perinnemaisema-, istutus- tai ennallistamistalkoisiin? Voisiko lähestyä monen paikallisen toimijan yhteistyönä: matkailuyritykset, kunnat, järjestöt? Voisiko uudistavalla/säilyttävällä vapaaehtoistyöllä sitouttaa matkailijoita saapumaan Lappiin myös kesäaikaan, viipymään pitempään ja palaamaan aina uudestaan, kun kokevat enemmän osallisuutta? Miten matkailutoimijat voisivat toimia yhteistyössä ympäristön hyväksi?
Miten saavutetaan yhteinen keskustelun kieli Lapissa, kun puhutaan oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä tai maankäytöstä? Luonnonvaratalouden, teollisuuden, ympäristön, matkailun, kulttuurin ja asumisen tavoitteet ovat usein ristiriidassa paikallisesti ja keskustelussa liikkuu paljon tulkinnanvaraisia käsitteitä, virheellistä tietoa ja oletuksia. Voisimmeko esim. Lapin uuden ilmastostrategian laatimisen yhteydessä saada aikaan parempaa tiedon jakamisen ja keskustelun kulttuuria?
Lähtisikö seminaariosallistujista tahoja mukaan hankkeeseen, jossa tartuttaisiin johonkin näistä kysymyksistä? Ota yhteyttä, niin tehhäänpä!