){kind=logo}
Rantaelämää, ei roskia!
Pidä Lappi Siistinä ry osallistuu muun muassa Kemissä järjestettävään Kevätsiivous -talkootempaukseen 24.5. ja järjestää Inarijärvellä Veskoniemen satamassa roskatalkoot 20.7.2024. Molemmat näistä talkoista keskittyvät ranta- ja vesistöroskiin ja ne toteutetaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -ohjelman alla.
Meiltä kysytään usein kouluvierailuilla, että miksi kerätä pieniä roskia, kun ne eivät voi kiertyä eläinten nokkiin tai jalkoihin, tai miksi lappilaisten pitäisi kerätä roskia, kun matkailijathan niitä tuovat.
Ympäristömme on kaikkien vastuulla. Mikään roska ei kuulu luontoon ja mikään roska ei ole liian pieni, etteikö se aiheuttaisi vahinkoa. Itse asiassa hankalimpia ovatkin niin pienet muoviroskat, ettei niitä voi käsipelin kerätä. Jokaisesta ostetusta tuotteesta kertyy jätettä jossain vaiheessa ja ei kannata luottaa vielä usealta pienemmältä retkikohteelta löytyviin, hylätyn näköisiin roskiksiin, vaan viedä kaikki roskat mukanaan. Myös me lappilaiset jätämme luontoon tahtomattammekin roskaa, esimerkiksi tupakantumppeja maahan, katkenneita siimoja ja koukkuja vesistöihin ja ruokapakkauksia uimarannan avoimiin roskiksiin, joista ne tuulen ja eläinten mukana kulkeutuvat mikä minnekin.
Tässä artikkelissa on muutamia poimintoja asiantuntijoiden suulla, mitä roskaantuminen aiheuttaa. Lopussa myös simppelit vinkit arjen roskasotureille – näillä et voi epäonnistua!
Mitä roskat aiheuttavat eläimille ja ihmiselle?
Korkeasaaren Villieläinsairaalan eläinlääkäri Sanna Sainmaa kertoi Miljoona roskapussia -kampanjan yhteydessä vuonna 2023, että sairaalaan tuodaan vuosittain kymmeniä roskien vuoksi vammautuneita eläinpotilaita, joista moni kalastuksen vuoksi:
– Siimat ja koukut aiheuttavat paljon vammoja vesilinnuille. Siima voi olla tarttunut esimerkiksi jalkaan tai siipeen, se kiertyy helposti raajan ympäri ja aiheuttaa kuolion. Pahimmissa tapauksissa eläin on niellyt koukun, Sainmaa sanoo.
Myös luontoon jääneet muovipakkaukset ovat vaaraksi eläimille ja lopulta ihmisille. Eläimet tutkivat kaikkea eteen tulevaa ja merkittävä osa roskista on ruokapakkauksia, joissa on ruoan hajua jäljellä. Roska voi myös näyttää eläimen silmiin ruualta, esimerkiksi talven jäiden mukana silpuksi jauhautuneet muovipussit. Muovi ei sula eläinten vatsassa, eikä tule ulosteen mukana pois, vaan kertyy elimistöön kohtalokkain seurauksin. Noin 90 prosenttia vesilinnuista on syönyt muovia ja määrän uskotaan yltävän 99 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
Ihmisen elimistöön päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa, ilmenee WWF:n julkistamasta maailmanlaajuisesta raportista. Suurin lähde on juomavesi, ja vaikka Suomessa hanavesi onkin suhteellisen puhdasta, niin mekään emme ole turvassa mikromuovilta. WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo vuoden 2019 haastattelussa, että Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat. Rantaroska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista.
– Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä, Soirinsuo muistuttaa.
Mikromuovien on havaittu aiheuttavan solukuolemia, allergista vastetta ja solukalvon vaurioitumista. Merkittävää on, että tällaisia vaikutuksia huomattiin jo sellaisilla mikromuovimäärillä, joille moni altistuu normaalissa ympäristössään syödessään ja hengittäessään. Mikromuovitutkimusta vuonna 2021 Hull York Medical Schoolissa Britanniassa johtanut Evangelos Danopoulos ennakoi, että lähitulevaisuudessa tutkimus voi auttaa meitä tunnistamaan pahiten mikromuoveilla kyllästetyt elintarvikkeet, mutta pitkän aikavälin ratkaisu olisi yksinkertaisesti lopettaa muoviroskan päätyminen ympäristöön.
Muiden muoviroskien ohella eräs eläinten kannalta ikävä roska on tupakantumppi. Se on maailman yleisin roska, joka sisältää mikromuoveja, lyijyä ja muita raskasmetalleja. Nämä aineet aiheuttavat eläimille kehityshäiriöitä ja myrkytyksiä ja päätyvät vesistöihin esimerkiksi veteen kipatuista kaupunkien lumikuormista sekä rannoilta. Tumppien lisäksi myrkytyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi vanhat ongenkohot tai haulit. Raskasmetallit ja muut ympäristömyrkyt myös rikastuvat ravintoketjuissa, jolloin ihmisen lopulta lautaselleen luonnosta pyytämä kala, lintu tai nisäkäs, jopa sieni ja marja, saattaa sisältää suurenkin määrän haitallisia aineita.
Myös retkellä luontoon jätetyt ruuantähteet voivat vahingoittaa. Eläinlääkäri Sainmaa kertoo, että hyvässä tarkoituksessa villieläimille jätetty ihmisten ruoka saattaa tehdä arvaamatonta hallaa. Villieläinsairaalaan päätyy joka vuosi hoitoon nuoria lintuja, erityisesti vesilintuja ja variksia, joiden luusto ja siivet eivät ole kehittyneet normaalisti, koska ne ovat syöneet liikaa ranskanperunoita ja vehnäleipää.
Mikä siis neuvoksi?
Vähennä kulutusta ja osta vain tarpeeseen!
Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin vuonna 2024 jo 12. Huhtikuuta. Jos kaikki ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja kuin suomalaiset, tarvittaisiin jopa 3,5 maapalloa meidän elättämiseemme. Mitä roska oikeastaan on? Se on materiaalia, joka on peräisin luonnonvaroista – öljystä, puusta, kaivannaisista tai vaikkapa eläimistä – ja se on yleensä teollisesti valmistettu, jalostettu, varastoitu, kuljetettu, markkinoitu ja myyty meille kaupassa tuotteena tai sen pakkauksena. Opetellaan arvostamaan Lapissakin meidän luonnostamme saatavia luonnonvaroja ja ei tuhlata niitä kertakäyttöisyyteen.
Älä itse roskaa ja kerää yksi roska päivässä!
Pidä mukana pientä filmipurkista tai maustepurkista tehtyä miniroskista tai vaikka leipäpussia. Sujauta omat pikkuroskasi siihen ja kerää reitiltäsi myös muiden heittämiä pikkuroskia, kuten tupakantumppeja.
Lajittele kotona ja vaadi lajittelua myös koulussa/töissä/harrastuksissa!
Lajittele kotona ainakin muovi, metalli, lasi, biojäte, sähkö- ja elektroniikkajäte, kartonki, paperi, tekstiili ja vaaralliset jätteet: lääkkeet apteekkiin, paristot ja pienakut keräyspisteeseen ja kemikaalit ekoasemalle. Ehdota lajittelupisteitä myös kouluun, työpaikalle tai harrastusympäristöön – huomaat että moni muukin lajittelisi jätteet mielellään!
Osallistu siivoustalkoisiin tai talkoile soolona!
Kunnat, kaupungit ja erilaiset järjestöt tai asukasyhteisöt järjestävät roskatalkoita usein alkukesästä tai alkusyksystä. Siisti Biitsi -karttaan voit merkitä myös omat rantaroskatalkoosi ja pyytää muita mukaan. Monella paikkakunnalla kirjastot lainaavat roskapihtejä ja talkoiden järjestämiseen saat vinkkejä ja ohjeita esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n tai Pidä Lappi Siistinä ry:n verkkosivuilta. Pidä Lappi Siistinä lainaa myös siivousvälineitä Rovaniemen lähialueiden talkoisiin.
Roskankeruu elämäntapana on myös suosittua somesisältöä – ota inspiraatiota esimerkiksi Instagramin puolelta @roskapaiva tai @roskajuoksijan_paivakirja. Myös erilaiset kampanjat, kuten Ylen suosittu Miljoona roskapussia madaltavat kynnystä roskien keräämiseen, kun näkee kaikkien muidenkin sitä tekevän sekä somessa että ihan livenä.
Ällöttääkö? Etene pienin askelin!
Roskat saattavat inhottaa esimerkiksi tautiriskin tai vaikka hajun takia. Tautiriski on nykyään hyvin pieni ja hajukin liittyy yleensä vain ruokajätteisiin tai epäsiisteihin olosuhteisiin. Negatiiviset tunteet voivat silti lieventyä altistuksen avulla, kertoo Roskajuoksijana tunnettu psykologi Kaisa Paulanto Miljoona roskapussia 2024 -kampanjassa. Hän kehottaa aloittamaan itsensä altistamisen asteittain:
– Voi aloittaa vähemmän likaisista roskista, vaikka karkkipapereista. Myös hanskat ja roskapihdit auttavat, niiden avulla roskiin ei tarvitse koskea lainkaan paljain käsin.
Paulannon mukaan haittojen sijaan roskien keräämiseen kannattaa omassa ajattelussakin liittää pitkä liuta terveyshyötyjä. Roskien keruu on loistavaa hyötyliikuntaa ja se vahvistaa myös positiivista luontosuhdetta ja oman vaikuttavuuden kokemista. Paulanto kannustaa suuntaamaan roskaretkellä kaupunkimiljöön sijasta välillä metsään, niin vastustuskykykin vahvistuu!
Lähteet:
Korkeasaari.fi: Roskat ovat vaaraksi eläimille – osallistu yhteisiin roskatalkoisiin! (30.5.2023)
Yle.fi: Tutkimus: Mikromuovia päätyy ihmisen elimistöön pankkikortin verran viikossa (12.6.2019)
Yle.fi: Syömmekö kalojen mukana muovia ja miksi arktiset vesistötkään eivät säästy muoviongelmalta – 8 kysymystä huippututkijalle (16.5.2019)
Mediuutiset: Mikromuovit voivat vahingoittaa terveyttä jo ihan tavallisen aterian yhteydessä saatavina annoksina, sanoo tutkimus (13.12.2021)
Yle.fi: Hyi, älä koske! (15.4.2024)