)
Piileskeleekö pihallasi pihlaja-angervo?
Suomen kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon lisättiin elokuussa seitsemän uutta lajia: isopiisku, kanadanpiisku, korkeapiisku, mustapääetana, valkopajuangervo, viitapihlaja-angervo ja vuorivaahtera. Meille on tullut yhteydenottoja etenkin viitapihlaja-angervon hävittämiseen liittyen, sillä se on ollut suosittu puutarhalaji kotoisen mesiangervomme lisäksi. Angervot ovat juuri kestävyytensä, näyttävyytensä ja uusiutumiskykynsä vuoksi olleet kysyttyjä esimerkiksi pensasaitoina, mutta levittäytyessään ne ovat haitallisia ympäristölleen ja niitä on vaikea hävittää aivan samoista syistä.
Olemme erilaisissa talkoissa ja muun muassa haitallisten vieraskasvien torjuntahankkeessamme keskittyneet lähinnä lappilaisille jo ”tutumpiin” vieraslajeihin, kuten komealupiiniin, kurtturuusuun ja jättipalsamiin, joiden hävittäminen luonnosta tuntuu monesta jo melko toivottomalta. Nyt olisikin syytä aloittaa myös näiden uusien haitallisten lajien tunnistaminen ja torjuminen, kun se ei ole vielä liian myöhäistä. Nyt syksyllä voit jo aloittaa lajitunnistuksen ottamalla haltuun vaikkapa yhden uuden lajin kerrallaan ja merkitä muistiin kasvupaikkoja kevättä varten. Tässä artikkelissa esiteltynä lyhyesti viitapihlaja-angervo.
(Teksti jatkuu kuvan alla.)
Viitapihlaja-angervosta on kuluneen vuoden aikana tehty Laji.fi-sivustolla 10 havaintoa Lapin maakunnassa, muun muassa Ivalossa, Kittilässä, Rovaniemellä ja Keminmaassa. Esiintymiä on kuitenkin niin paljon enemmän, että kannustamme kovasti kaikkia luonnossa liikkuvia lähettämään tietoja vieraslajien havaintolomakkeen avulla tästä linkistä: Vieraslajien havaintolomakkeet. Havainnot auttavat viranomaisia sekä suunnittelemaan torjuntatoimia että kartoittamaan toimien vaikutusta. Viranomaistoimien ja vapaaehtoisten talkoiden lisäksi vieraslajien torjuntaan tulee meidän kaikkien osallistua myös arjessamme. Ensimmäinen askel on tietysti lajien tunnistaminen ja haittojen ymmärtäminen.
Viitapihlaja-angervon tuntomerkit
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on 1-2 metriä korkea, laajoja kasvustoja muodostava pensas. Sen sirolehdykkäiset, suuret lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä. Viitapihlaja-angervo kukkii heinä-elokuussa pitkin, valkoisin huiskilokukinnoin. Kuivuneita kukkia näkee kiinni varsissa vielä talvellakin, joten isoja kasvustoja voi bongata vaikkapa metsäretkillä myös silloin. Pihlaja-angervon kukat muistuttavat mesiangervon (Filipendula ulmaria) kukintoja, mutta lehdistä eron huomaa helposti. Mesiangervoa on Suomessa käytetty iät ja ajat mausteena ja rohdoksissa, kun taas viitapihlaja-angervon lehdet ja kukat sisältävät suuria määriä myrkyllistä sinihappoa.
Lue lisää viitapihlaja-angervosta Vieraslaji.fi-sivustolta.
Lue lisää mesiangervosta Luontoportti.fi-sivustolta.
(Teksti jatkuu kuvan alla.)
Leviäminen, haitat ja hävittäminen
Viitapihlaja-angervo leviää voimakkaasti maavarsien avulla, ja kasvustot peittävät valon alla olevilta kasveilta, jolloin lajiston monimuotoisuus kärsii. Esimerkiksi puutarhasta poistetuista ja tunkioon, metsään tai ojaan heitetyistä oksista ja maavarren kappaleista voi kasvaa tiheikkö. Suomessa on aiemmin viljelty huonosti siementä tuottanutta kantaa, mutta sittemmin puutarhoilta on saatu kantoja, jotka ovat myös tuottaneet siementä. Näiden uudempien lajikkeiden siemeniä on kulkeutunut tuulen ja eläinten välityksellä myös kauas niiden alkuperäisiltä kasvupaikoilta, joten kasvustoja voi löytää myös keskeltä metsää. Toinen syy voimakkaalle leviämiselle on se, että puutarhajätettä kuskataan valitettavasti edelleenkin metsiin. Myös jäteasemien ja entisten kaatopaikkojen lähellä on Lapissakin vaikeasti hävitettäviä pihlaja-angervoesiintymiä.
Pihlaja-angervo on hankala hävitettävä, mutta sen leviämistä voi hillitä leikkaamalla kasvit alas 3-4 kertaa kasvukauden aikana useamman vuoden ajan. Hävittämistä voi tehostaa kaivamalla myös juurakoita ylös tai peittämällä alasleikattua kasvustoa paksulla pressulla. Toimita puutarhajäte joko vieraslajeille tarkoitettuun jäteastiaan omalle jäteasemalle, tai pienet määrät voi myös sulkea muovipusseihin ja lajitella sekajätteeseen. Kompostiin ei kannata laittaa siemeniä tai juurenpalasia sisältävää angervojätettä, sillä kotikompostissa lämpö ei yleensä nouse niin suureksi, että siemenet tai juuret tuhoutuisivat.
Viitapihlaja-angervon maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on Suomessa kielletty kahden vuoden siirtymäajalla 15.8.2025 alkaen. Älä siis osta, välitä tai kasvata sitä, vaan hävitä vieraslajit luonnosta ja omasta puutarhastasi ja huolehdi, ettei laji leviä puutarhajätteen tai maa-aineksen mukana.
Lue lisää vieraslajikasveja sisältävän jätteen käsittelystä vieraslajit.fi-sivustolta.
Artikkelikuva:
Martat ry:n vieraslajiopas